1. Kirja, 1. Osa, Johdanto

1. OSA

Hei Marcus Julius,

Sun on pakko lukea tää teksti alusta loppuun. Sä olet mokannu niin pahasti, että oot sen mulle velkaa.
Titanicin kapteenin sössiminen on pientä verrattuna sun säätämiseen. Jos et tiedä mikä Titanic oli niin
kato googlesta. Ai nii, ei sulla ole hajuakaan mistään googlesta. Voi helvetti. Mä ite pidin tosi matalaa
profiilia ja keskityin vain selviytymiseen. Jätkä pani täällä sit pikkasen isomman pyörän pyörimään.
Onneks kukaan ei kuollu. Paitsi mä, ainakin sosiaalisesti. Sun toilailut on nyt koko maailman katottavana
ja mä saan edelleen kuulla piruilua päin naamaa joka päivä. Netin kommentteja en oo lukenu enää
pitkään aikaan. Kiitti ihan sikana.  

No okei, anteeks. Mä olin vähän jyrkkä heti alkuun, mut viime ajat mulla on ollu tosi vaikeeta. Ethän sä
voi tietää asioita kahta tuhatta vuotta eteenpäin. Mistä mä ite tietäisin miten ihmiset elää ja käyttäytyy
joskus 4000-luvulla?  

Mä kirjotan tätä yhtä paljon itelleni kuin sulle. Mun on pakko muistaa miten asiat meni. Mä en saa
unohtaa kuka mä oikeasti olen ja mihin aikaan mä kuulun. Mä en tiedä, siirrynkö mä enää toiseen
aikaan. Mut jos se tapahtuu, mä olen valmistautunu pikkasen paremmin. Sitä paitsi tästä on sulle
hyötyä jos sä joudut tänne uudestaan. Mitä paremmin sä tunnet mut, sitä paremmin sä pärjäät. Sun
on tietty hyvä tietää, mitä mulle on tapahtunu sillä välin kun sä olit täällä. Tähän on koottu tärkeimmät
asiat, mutta tosi paljon jää pois. Lue tää huolellisesti ja toimi mun ohjeiden mukaan. Meidän molempien
kohtalot riippuu siitä, pystytäänkö me yhteistyöhön. Tai en mä tiedä, ollaanko me loppujen lopuksi
sama ihminen. 

Lue tää. Mä pyydän.