Julia tuotiin kahden vahvan miehen välissä. Senkin kädet oli sidottu. Julian ilme oli hätääntynyt, mutta
muuten se näytti olevan ihan kunnossa. Sillekin oli vaihdettu vanhat ja likaiset vaatteet. Mun teki mieli
huutaa, mutta onneksi mä älysin olla hiljaa. Sit kaikki alkoi tapahtua nopeesti. Laiturin viereinen varasto
roihahti yhtäkkiä tuleen kuin soihtu. Savua tulvi laiturille just niin kuin piti. Kerjäläisiksi ja työmiehiksi
naamioituneet miehet oli peittäneet kasvonsa. Ne ryntäsi Serviuksen palvelijoiden ja kahden sotilaan
kimppuun. Yllätys oli täydellinen.
Hetken näytti siltä, että kaikki olis ohi nopeesti. Sitten Serviuksen palvelijat toipui yllätyksestä ja alkoi
tapella vastaan. Stefanus oli hyökänny ekana Juliaa kuljettaneiden miesten kimppuun. Toisella niistä oli
miekka, jolla se torjui taitavasti Stefanuksen sauvan lyönnit. Toinen otti Juliaa käsivarresta ja alkoi
raahata sitä laivaa kohti. Silloin Julia potkaisi ensin polvella miestä nivusiin ja vielä uudelleen munille.
Mies vaipui tuskasta polvilleen. Julian ilme oli hurjistunut. Mä olin ihan puulla päähän lyöty. Mistä
ihmeestä se oli tuollaista oppinut? Mä ja Emil rynnättiin nopeesti Julian luo. Tai Emil ryntäsi. Mä nimittäin
kompastuin ja kaaduin rähmälleni maahan. Näin miten Emil nappasi Juliaa kädestä ja ne juoksi karkuun.
Kun mä yritin nousta, mun hartioihin tartuttiin rautaisella otteella.
muuten se näytti olevan ihan kunnossa. Sillekin oli vaihdettu vanhat ja likaiset vaatteet. Mun teki mieli
huutaa, mutta onneksi mä älysin olla hiljaa. Sit kaikki alkoi tapahtua nopeesti. Laiturin viereinen varasto
roihahti yhtäkkiä tuleen kuin soihtu. Savua tulvi laiturille just niin kuin piti. Kerjäläisiksi ja työmiehiksi
naamioituneet miehet oli peittäneet kasvonsa. Ne ryntäsi Serviuksen palvelijoiden ja kahden sotilaan
kimppuun. Yllätys oli täydellinen.
Hetken näytti siltä, että kaikki olis ohi nopeesti. Sitten Serviuksen palvelijat toipui yllätyksestä ja alkoi
tapella vastaan. Stefanus oli hyökänny ekana Juliaa kuljettaneiden miesten kimppuun. Toisella niistä oli
miekka, jolla se torjui taitavasti Stefanuksen sauvan lyönnit. Toinen otti Juliaa käsivarresta ja alkoi
raahata sitä laivaa kohti. Silloin Julia potkaisi ensin polvella miestä nivusiin ja vielä uudelleen munille.
Mies vaipui tuskasta polvilleen. Julian ilme oli hurjistunut. Mä olin ihan puulla päähän lyöty. Mistä
ihmeestä se oli tuollaista oppinut? Mä ja Emil rynnättiin nopeesti Julian luo. Tai Emil ryntäsi. Mä nimittäin
kompastuin ja kaaduin rähmälleni maahan. Näin miten Emil nappasi Juliaa kädestä ja ne juoksi karkuun.
Kun mä yritin nousta, mun hartioihin tartuttiin rautaisella otteella.
- Luulitko pääseväsi karkuun, tytön hupakko?
Se oli Servius. Mä en nähnyt sen kasvoja, mutta raivostuneesta äänestä ei voinut erehtyä. Servius alkoi
retuuttaa mua laivaan. Mä älysin, että nyt mulle kävisi kalpaten. Kun Servius huomaisi, että Julia oli
karannut ja tilalla olikin entinen sulhaspoika, niin mun henki ei olisi minkään arvoinen. Mä yritin
rimpuilla irti Serviuksen otteesta, mutta se oli niin tiukka, ettei mulla ollut mitään mahiksia. Me oltiin jo
melkein lastaussillalla. Tappelun äänet kaikui ympärillä. Mä harasin kaikin voimin vastaan, mutta
Servius sai raahattua mut sillalle. Sitten kuulin kauhean karjaisun ja Serviuksen ote hellitti. Mä
käännyin ja näin miten Titus Julius huitoi kepillään Serviusta. Mä en jäänyt katselemaan miten
Serviuksen ja Titus Juliuksen tappelussa kävisi vaan hyppäsin jokeen. Ruskeaa jokivettä tulvi mun
silmiin ja suuhun.
retuuttaa mua laivaan. Mä älysin, että nyt mulle kävisi kalpaten. Kun Servius huomaisi, että Julia oli
karannut ja tilalla olikin entinen sulhaspoika, niin mun henki ei olisi minkään arvoinen. Mä yritin
rimpuilla irti Serviuksen otteesta, mutta se oli niin tiukka, ettei mulla ollut mitään mahiksia. Me oltiin jo
melkein lastaussillalla. Tappelun äänet kaikui ympärillä. Mä harasin kaikin voimin vastaan, mutta
Servius sai raahattua mut sillalle. Sitten kuulin kauhean karjaisun ja Serviuksen ote hellitti. Mä
käännyin ja näin miten Titus Julius huitoi kepillään Serviusta. Mä en jäänyt katselemaan miten
Serviuksen ja Titus Juliuksen tappelussa kävisi vaan hyppäsin jokeen. Ruskeaa jokivettä tulvi mun
silmiin ja suuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Max Rahikainen on kiitollinen kaikista kommenteista, ehdotuksista ja kysymyksistä Juliukseen liittyen.